Ian Cody
Lähetetty: 04.01.2018 13:09Ian Cody
Nimi: Ian Cody, tunnetaan myös harvemmin käytetyistä lempinimistään "The Insane" ja "Eagle Eye"
Rotu: Ihminen
Virka: Ex-rangeri, palkkasotilas
Ikä: 52 vuotta
Olinpaikka: Mojaven erämaa, Vegas
Moraalinen ryhmittäytyminen: Neutraali/Paha
Yhteydet: Mojave Desert Ranging Patrol, Freelancer Coalition
Aktiivisuus: Aktiivinen
Yleisiä tietoja
Ian Cody, myöskin joidenkin rangereiden piireissä käytetystä lempinimestään tunnettu "The Insane", on nykyään Vegasin suojissa majaileva ex-rangeri. Ian tunnetaan hyvin fanaattisesta ja osittain brutaalista suhtautumisestaan lainvalvontaan, joka johti jopa hänen erottamiseensa Mojave Desert Ranging Patrollista. Etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana Ianin tila on jatkuvasti pahentunut ja hänestä on tullut entistä radikaalimpi toimintatavoissaan. Tästä syystä rangerit näkivät Ianin kontrolloimattomana sotilaana, joka vain aiheutti huonoa mainetta koko muulle järjestölle toimimalla vastoin rangereiden ideaaleja. Samalla Ianin erottaminen oli rangereille suuri menetys, sillä Ian on yksi järjestön etulinjan kokeneimmista miehistä jolla oli paljon kokemusta erilaisista operaatioista ja taistelutilanteista. Ianin kehokin antaa hyvän kuvan kaikesta tämän kokemasta rangerien leivissä. Ian tunnettiin rangeriaikoinaan myös yhtenä rangereiden tarkimmista kiväärimiehistä sekä taitavimmista räjähde-eksperteistä. Rangeiden kiväärimiehenä toimiessaan Ian tunnettiin myös nimellä "Eagle Eye". Rangereista erottamisensa jälkeen Ian Cody on edelleen jatkanut lainvalvontaa omin avuin. Hän on jakanut raakaa oikeuttaan kaikille sitä janoaville ja tehnyt myös erilaisia palkkasotilaan hommia monille järjestöille. Ian kuitenkin välttelee kaikin keinoin vastoinkäymisiä Mojave Desert Ranging Patrollin kanssa vuosia sitten sattuneiden kyseenalaisten tapahtumien vuoksi.
Varusteet ja ulkomuoto
Ian Cody on ulkoisesti hyvin kookas ja jämäkän oloinen keski-ikäinen mies. Pituutta Ianilta löytyy 186 senttiä ja painoa 88 kiloa. Vaikka Ian alkaakin olla vanha, tämä on vielä kohtalaisessa kunnossa. Kokonsa ja rangereiden kanssa vietetyn ajan takia hän on luontaisesti hyvin vahva. Ketteräksi vanhaa miestä ei voi enää kuitenkaan sanoa ja myöskään kestävyyskunto ei ole mitään kovin hyvää luokkaa. Naamassaan Ianilla on runsaasti ryppyjä ja ruhjeita. Muita hyviä tuntomerkkejä ovat oikealla puolella oleva kallonmurtuma sekä sokea silmä. Lisäksi vammoihin lukeutuu vielä polvesta alaspäin amputoitu vasen jalka, jonka tilalle Ian on asettanut tekojalan. Ianilla on myös harmaata partaa leuasta korviin asti. Pää on ajeltu hyvin lyhyeksi siiliksi. Kasvonpiirteet ovat jämerät ja poskiluut erottuvat selvästi. Myös otsa ja silmäkulmat antavat Ianille pelottavan ja hieman vihaisen oloisen ilmeen.
Oleellisimpiin Ianin käyttämiin varusteisiin kuuluvat muun muassa tämän itse ehostama suojaliivi. Suojaliivi kattaa koko Ianin yläkropan aina vyötäröstä olkapäihin asti ja liivi antaa pientä suojausta 9mm luoteja vastaan. Muut luodit aiheuttavat sille hankaluuksia ja se vain vaimentaa osumia hieman. Suojaliivin ohella ehkä Ianin tärkein varuste on tämän omistama .308 kivääri. Ian ei kuitenkaan käytä kiikaritähtäintä, vaan ampuu aina rautatähtäimillä. Ian myös ampuu vasemmalta puolelta johtuen vasenkätisyydestään ja dominoivasta vasemmasta silmästään. Kiväärin lisäksi Ianin aseistukseen kuuluu 9mm pistooli, jonka käytössä hän ei kuitenkaan ole läheskään yhtä taidokas kun kiväärinsä kanssa. Pistooli on lähinnä hätätilanteita varten, kun kivääristä loppuu ammukset tai sitä ei ole otollista käyttää. Tuliaseiden lisäksi Ian tunnetaan räjähteistään ja hän pitää usein mukanaan muoviräjähteitä ainakin puolentoista kilon verran.
Historia
Osa 1. Uuden elämän alku ja loppu
Ian oli nuorena yksi Mojaven suurimpien maanalaisten bunkkereiden asukkaista. Elämä bunkkerissa oli Ianille rankkaa, sillä bunkkerissa vallitsi kova kuri sen suuren asukasluvun takia. Bunkkerissa toimi laaja vartiosto, joka piti huolta että oikeus ja järjestelmällisyys vallitsivat kyseissä bunkkerissa. Ian oppi iän myötä arvostamaan tätä vartioston ylläpitämää järjestystä ja unelmoi itsekin pääsevänsä joskus mukaan vartioston toimintaan. Ian ja bunkkerin muut asukkaat eivät kuitenkaan tienneet, että bunkkerin johto tutki yhdessä vartioston kanssa maan pintaa. Ilmastoa ja maan olosuhteita tutkittiin tarkasti ja näiden operaatioiden avulla onnistuttiin selvittämään milloin olisi otollista nousta bunkkerin suojista takaisin pinnalle. 13-vuotiaana Ianin bunkkerin asukkaille oli jo selvää, että olisi aika siirtyä elämään ulkona bunkkerista.
Ianin bunkkerista lähtenyt suuri yhdyskunta kulki ympäri erämaata, etsien sopivaa maata tai entisten kaupungien raunioita jälleenrakennusta varten. Bunkkerin väki oli hyvin valmistautunut rankkaan ja pitkään matkaan pinnalla, tuoden mukaansa runsaasti ruokaa, juomaa sekä muita selviytymiseen välttämättömiä varusteita. Kuukausia jatkuvan matkaamisen jälkeen ihmiset olivat kuitenkin väsyneitä. Retkeä johtaneet vartioston jäsenet eivät olleet löytäneet otollista maata asumista varten. Lopulta ihmiset päättivät asettua aloilleen keskelle karua ja tyhjää erämaata.
Kaikki ei kuitenkaan vielä ollut mennyttä. Asukkailla oli mukanaan paljon kovissa ja kuivissa olosuhteissa selviäviä viljelyskasveja sekä vesipumppujen rakennukseen tarvittavia välineitä. Aluksi kaikki tuntui menevän hyvin; ihmiset onnistuivat viljemään runsaasti ruokaa itselleen, vesipumput toimivat hyvin ja niillä saatiin puhdasta vettä syvältäkin maan alta ja kaikki osallistuivat mukaan uuden kylän rakentamiseen. Iankin oli mukana viljelyspuuhissa ja oli päättänyt unohtaa vartiotyön vanhempiensa kehotuksesta. Hänelle vakuutettiin, että ihmisten tulisi viljellä ja rakentaa rauhassa uutta kylää selviytymisen ja hedelmällisyyden takaamiseksi.
Vuodet kuluivat ja 24-vuotias Ian oli jo tottunut elämään rauhallisessa kylässään. Kylän vartiosto oli menettänyt valtaansa ja sen resursseja oli siirretty vuosien mittaan yhä enemmän ja enemmän maanviljelijöiden ja työläisten käyttöön, jotta ruokaa ja juomaa riittäisi runsaasti jatkuvasti kasvavalle yhdyskunnalle. Mikään ei kuitenkaan kestänyt loputtomiin. Tähän asti yhdyskunnalla oli käynyt tuuri muiden erämaan matkaajien suhteen; he eivät olleet koskaan tavanneet ketään muita ryhmiä oman kylänsä läheisyydessä. Kylä oli kuitenkin helppoa saalista jatkuvasti kasvaville raideriporukoille. Kylän läheisyydessä toimivien maanviljelijöiden farmeja alettiin polttaa, ryöstää ja tuhota. Kaikki kylän muurien ulkopuolella viljelyä harrastavat työläiset joko tapettiin, otettiin vangiksi tai jätettiin muuten kituvaan tilaan. Kylän pienellä vartiostolla ei ollut enää tarpeeksi resursseja käytössään järjestääkseen operaatioita kylän sisäpuolta pidemmälle.
Kylä ajautui vakavaan kriisin ja maanviljelijöitä ja työläisiä saapui kylän ympäristöstä kasvavissa määrin takaisin kylän suojaan. Väenpaljous painoi kylää kasaan ja ruokaa ei meinannut riittää. Raiderit kävivät yhä väkivaltaisemmiksi. Pian kukaan ei enää uskaltautunut astua kylän portista ulos. Tilanteen kehittyessä Ianin sisällä piilenyt vanha liekki syttyi. Ian alkoi jälleen miettimään entistä unelmaansa vartijana. Kylän vartiosto oli niin mitätön, että pystyi hädintuskin huolehtimaan itsestään. Ian kirosi vuosien takaisen päätöksensä ryhtyä maanviljelijäksi. Ian oli varma siitä, että jos hän olisi liittynyt vartiostoon kylän perustusvaiheessa, olisi vartiosto voinut kasvaa vahvaan asemaan ja pelastaa kylän nykyisestä tilastaan. Ian oli vihainen sekä itselleen, kyläläisille että vanhemmilleen. Hän ei saattanut uskoa suurta virhettään todeksi.
Kylän tila oli muuttumassa edelleen ja edelleen pahemmaksi. Nälänhätä kasvoi, vartioston ammukset ja aseet alkoivat huveta jatkuvassa puolustuksessa raidereita vastaan ja kylän johto oli kyläläisten raskaan painostuksen alla toimeton. Nyt 26-vuotias Ian tiesi, että kylä olisi pian kokonaan menetetty. Hän oli viimein tehnyt päätöksensä. Ian päätti eräänä hiljaisena yönä murtautua vartioston asevarastoon, josta hän varasti itselleen 9mm pistoolin ja .308 kiväärin sekä runsaasti ammuksia molempiin aseisiin. Yövuorossa toiminut vartioston jäsen sattui paikalle. Ian selitti vartijalle haluavansa liittyä vartiostoon ja olevansa valmiina puolustamaan kylää hengellänsä. Vartija ymmärsi Ianin yskän, mutta pyysi häntä lähtemään ja jättämään aseet varastoon. Vartija myös lupasi, että asiasta voitaisiin keskustella uudestaan huomenna. Ian suostui vartijan vaatimuksiin ja laski aseet takaisin varastoon. Vartija käänsi Ianille selkänsä, alkaen johdattaa Iania ulos. Ianilla oli kuitenkin todellisuudessa muuta mielessä ja hän tarttui vartijan kaulaan kiinni vasemmalla kädellään, peittäen oikealla tämän suun. Ian kuiskasi tämän korvaan "anteeksi", ennen kuin taittoi kylmäverisesti pahaa aavistamattoman vartijan niskat. Ian päästi samassa elottomasta vartijasta irti ja tämän ruumis mätkähti maahan. Hetken pysähtyneenä Ian säpsähti todellisuuteen ja nappasi paniikinomaisesti aiemmin keräämänsä aseet ja ammukset mukaansa. Samalla hän nappasi vartijan vyöllä olleen avainnipun ja poistui paikalta.
Ian kiirehti vartijoiden käytössä olleiden moottoripyörien luo. Samalla matkalla Ian nappasi mukaansa erään talon alle piilotetun reppunsa, jonne hän oli pakannut monta pulloa puhdasta vettä ja runsaasti ruokaa matkaansa varten. Hän etsi oikean moottoripyörän muutaman seasta ja käynnisti sen vartijaltaan varastamien avainten avulla. Ian ajoi sen nopeasti kylän pääporttia päin, hyppäsi kyydistä pois ja avasi portin jälleen vartijan avaimilla. Tämän tehtyään Ian palasi pyörän selkään ja lähti ripeästi liikkeelle. Onnekseen Ian oli jo eliminoinut yövuorossa toimineen vartijan eikä joutunut tulituksen kohteeksi muurilta. Kukaan ei ehtinyt reagoida Ianin pakoon ja hän katosi ripeästi kauas pois kylän näkyvistä.
Osa 2. Satunnainen vaeltelu ja rangerien kohtaaminen
Ian Cody vaelsi kokonaiset kaksi vuotta pitkin erämaata, jakaen oman käden oikeutta tielleen sattuneille raidereille. Ian taisteli yksin ja oppi käyttämään ajan kuluessa aseitaan, aistejaan ja muita taitojaan tehokkaasti raidereita vastaan. Raidereiden tappaminen ei kuitenkaan ollut Ianin pääasiallinen tavoite. Ian halusi löytää erämaan keskeltä suuren kaupungin, jonka lainvalvonta olisi huippuluokkaa. Ian tapasi matkallaan myös tavallisia ihmisiä asumassa omissa kylissään ja alkoi nähdä valoa tunnelin päässä. Ian unelmoi kuitenkin jatkuvasti täydellisestä kaupungista, jossa järjestys ja kova oikeus kukoistaisi. Hän ei tyytynyt enää pieniin kyliin. Ian alkoi onnekseen kuulla monilta ihmisiltä Vegasin kaupungista, jonka huhuttiin olevan suurin ja hienoin kaupunki koko Mojavessa. Samalla Ian myös kuuli Vegasia suojelevista rangereista, jotka olivat kuulopuheiden perusteella erittäin järjestäytyneitä oikeutta varjelevia sankareita.
Ian päätti alkaa etsimään Vegasia käsiinsä. Moottoripyörällään matkaten, Ian kierteli edelleen erämaiden pitkiä teitä pitkin etsien tätä huhuttua suurkaupunkia ja sen suojelijoita. Tällä matkallaan hän havaitsi onnekseen kookkaan joukon raidereita. Miehiä oli joukkiossa ainakin tusinan verran. Tämä oli suurin ryhmä raidereita minkä Ian oli koskaan matkojensa aikana nähnyt. Raiderit olivat keskittyneet ilakoimaan juuri tuhoamansa suuren maastoauton lähellä kituvien ihmisten läheisyydessä. Ian oli jo valmistautunut elämänsä vaikeimpaan tehtävään ja alkoi etsiä raiderien leirin läheltä otollista väijytyspaikkaa, josta olisi helppo tappaa kaikki miehet .308 kiväärin avulla pitkältä matkalta. Tämä olisi myös hyvä testi Ianille ennen rangereihin liittymistä. Ianin hiipiessä salakavalasti raiderien asemien takana, sattui kuitenkin jotain odottamatonta. Kauempana toisella puolella asemiin siirtyneet kiväärein varustautuneet miehet aloittivat väijytyksen ennen Iania.
Neljän miehen valmistautunut porukka alkoi tehdä nopeasti selvää alempana olleesta raideripossesta. Kuusi raideria kaatui heti alkuunsa ja muut eivät edes yrittäneet vastata tuleen ollessaan pakokauhun vallassa. Ian seurasi tilannetta hämmästyneenä eikä tohtinut ampua, olettaen joutuvansa itse kiväärimiesten tulituksen kohteeksi kaaoksen keskellä. Raiderit juoksivat tulituksen alla takaisin kulkuneuvojensa kyytiin. Kaksi lisää kuoli matkalla. Kiväärien viuhuvat luodit napsivat myös lisää raidereita; kaksi auton kyytiin astunutta ja yhden moottoripyörän kyytiin menneen. Laukaukset loppuivat ja Ian alkoi ihmetellä miksi yksi raideri oli vielä hengissä moottoripyöränsä päällä, yrittäen hätäisesti käynnistää sitä. Ian alkoi käydä kärsimättömäksi. Moottoripyörä pärähti käyntiin ja Ian ei enää tohtinut odottaa. Ian kohotti oman kiväärinsä ampumavalmiuteen ja kohdisti tähtäimet raideriin. Yksi tarkka laukaus lopetti viimeisenkin raiderin elämän.
Ian laski laukauksen jälkeen nopeasti aseensa hihnan avulla selkäänsä ja nosti molemmat kätensä ylös ja kääntyi kohti raiderit väijyttäneiden miesten asemia. Tuntui kuin aika olisi pysähtynyt. Miehiä ei näkynyt eikä heistä kuulunut mitään. Hikipisarat alkoivat valua Ian Codyn kasvoilla. Onnekseen yksi uskaltautui varovasti esiin ja vilkaisi kiikareillaan Iania päin. Hetken päästä kaikki astuivat esiin suojistaan ja viittoivat Iania kohti käsillään. Tämän jälkeen miekkoset alkoivat siirtyä kohti raiderien ruumiita. Ian teki samoin. Päästyään katsomaan kaikkia neljää samanlaisiin univormuihin pukeutuneita lähempää, Ian oli varma että oli löytänyt etsimänsä rangerit.
Ian esittäytyi nopeasti rangeriksi uskomilleen miehille ja alkoi kertomaan omaa tarinaansa heille ja kuinka kovasti hän halusi liittyä rangerien järjestöön. Rangerit tuskin saivat itse puheenvuoroa ja viimein yksi tohti keskeyttää Ianin. Mies vahvisti heidän olevansa rangereita. Ian huusi ilosta sisällään. Hän vaati jälleen lupaa liittyä heidän järjestöönsä. Rangeri joutui taas keskeyttämään saadakseen puheenvuoron. Rangeri kertoi olevansa vakuuttunut Ianin innokkuudesta ja ampumataidoista. Lisäksi hän selitti, että suhteellisen nuori järjestö todellakin tarvitsi riveihinsä nuoria ja osaavia sotilaita. Miehet löivät kättä päälle ja sopivat, että Ian voi lähteä heidän mukaansa Vegasiin. Raidereiden tavarat tutkittuaan ja tärkeimmät mukaansa otettuaan rangerit lähtivät jeeppinsä kanssa kuljettamaan Iania kohti Vegasia.
Osa 3. Yksinäinen rangeri
29-vuotias Ian aloitti rangerin työt heti tosissaan. Hän nousi nopeasti rangerien joukossa muiden arvostamaksi kolleegaksi ja taidokkaaksi tulokkaaksi, johon pystyi luottamaan. Hän kouluttautui rangerien riveissä kiväärimieheksi ja harjoitteli ahkerasti ampumista, aseen huoltoa, tähtäinten siirtoja ja ilmaston olosuhteiden arvioimista ammuttaessa. Samalla häntä alkoivat kiinnosta erilaiset räjähteet ja myös niistä hän oppi runsaasti muiden kokeneiden kautta. Rankan koulutuksen jälkeen Ian oli valmis lyöttäytymään heti mukaan rangerien etulinjan joukkoihin, jotka laitettiin hoitamaan hengenvaarallisia tehtäviä jopa kauempana Vegasin muurien ulkopuolella. Ian uskoi, että paras tapa suojella Vegasia olisi luoda sen ympärille rangerien kokonaan hallitsema ja kattama erämaa.
Vuosien kuluessa 36-vuotias Ian Cody oli jo tunnettu kasvo rangerien riveissä. Tähän aikaan häntä kutsuttiin vielä kunnioittavalla nimellä "Eagle Eye". Nimensä Ian sai menettäessään näkönsä oikeasta silmästään räjähteestä lentäneen sirpaleen takia yhdistettynä tämän taitaviin ampumataitoihin. Hän oli monen muun rivisotilaan esikuva. Ian ei itse halunnut hakeutua johtotehtäviin ja siksi monien muiden tavallisten rangereiden oli helppo samaistua tähän. Ampumataitojensa ja räjähdetietonsa takia Ian toimi tärkeänä sotilaana lukuisissa rangerien väijytysoperaatioissa. Kun Ian oli väijytyksissä mukana, Mojave Desert Ranging Patrolin menetykset olivat pieniä ja voitot suuria. Suosionsa takia Iania alettiin ylistää myös johdon keskuudessa ja hänestä tuli eräänlainen epävirallinen esikuva rangerien järjestössä.
42-vuotiaana Ian kuitenkin alkoi muuttua. Vaarallisten tehtävien ohella Ian oli saanut lisää vammoja kehoonsa. Ianin lähitaistelussa murtunut kallo oli paikattu metallin palalla ja tämän vasen jalka oli jouduttu amputoimaan polvesta alaspäin. Sen tilalle Ian oli saanut halvan ja kestävän metallisen tekojalan. Mutta fyysiset vammat eivät olleet oleellisin ongelma Ianin kohdalla. Ian oli jatkanut hommiaan entiseen tapaan vaarallisissa tehtävissä toimivana kiväärimiehenä. Hän oli alkanut uskomaan, että pystyisi vaikuttamaan rangerien toimintaan eniten toimimalla itse erinomaisesti suoraan etulinjassa, vallaten mahdollisimman paljon aluetta ja eliminoiden mahdollisimman paljon rangereiden vihollisia. Ian ei kuitenkaan ollut tyytyväinen rangerien johdon tekemiin päätöksiin eikä edes Ianilla ollut tavallisen sotilaan arvonsa takia valtaa vaikuttaa poliittisesti.
Rangerit olivat saaneet käskyn ylemmältä taholta alkaa keskittämään enemmän resurssejaan Vegasiin. Iankin joutui viettämään yhä enemmän aikaa tehtävissä Vegasin sisällä. Vegas kukoisti ja kasvoi nopeasti rangerien suojelun alla, mutta Ian janosi jatkuvasti järjestölleen lisää alueita ja auktoriteettia. Ian halusi rangerien kasvattavan valtaansa myös muualle erämaahan. Rangerit olivat hänen mielestään liian keskittyneitä Vegasiin ja sen läheisyyteen. Ian toivoi ottavansa rangerien kanssa koko Mojaven rautaisen kouransa suojeluun. Vegasin ympäristö ei myöskään sopinut Ianin toimintatavoille.
Ian alkoi toimia yhä oudommin tehtävissään. Ian toimi väkivaltaisesti ja raa'asti Vegasin keskustassa, saattaen monia ulkopuolisia vaaraan. Joskus Ian saattoi eliminoida havaitsemiaan rikollisia yksinään vastoin rangerien johdon käskyjä. Ian alkoi toimia yhä enemmän ja enemmän yksin ilman muita rangereita. Kuitenkin Ianin pahin virhe tapahtui tämän ollessa 47-vuotias. Tällöin Vegasin asuinalueella tapahtuneessa panttivankitilanteessa Ianin vastoin käskyjä asettaman muoviräjähteen johdosta kymmenen siviiliä ja kolme rikollista menetti henkensä sekä yksi rangeri haavoittui lievästi. Räjähteen johdosta aiheutui myös huomattavaa vahinkoa asuinalueelle.
Tilanne pyrittiin rangerien toimesta lakaisemaan nopeasti maton alle piiloon. Rangerit selittivät kansalaisille räjähteen olleen rikollisten tekosia, luultavasti itsemurhaisku. Todellisuudessa johtoporras tiesi mitä oikeasti oli tapahtunut. Tieto ei kuitenkaan levinnyt johdon ulkopuolelle muiden rangerien korviin ja totuutta varjeltiin tarkoin. Johtoporras kuitenkin tiesi, että Ian Codylle oli viimein tehtävä jotain. Häntä ei voitu teloittaa, sillä hän oli vielä tunnettu ja arvostettu hahmo rangerien riveissä. Teloitus ja totuuden kertominen voisi aiheuttaa järjestön sisäisen kriisin, rangerien johtokunnan toiminnan kyseenalaistamisen, Vegasin kansalaisten raivostumisen ja koko rangerien järjestön aseman heikkenemisen. Ian Cody ei kuitenkaan voinut enää toimia rangerina panttivankkitilanteen ja muiden yksittäistapausten jälkeen. Ian kutsuttiin yksityiseen tapaamiseen ja tämä erotettiin kokonaan rangerin valtuuksista. Hänen käskettiin myöskin itse kertoa eroamisestaan vedoten tämän vuosien saatossa saamiin runsaisiin vammoihin sekä lähestyvään vanhuuteen. Ian arvasi henkensä olevan uhattuna jos tämä kieltäytyisi ja päätti totella käskyjä, vaikka hänen sisällään vallitsikin viha päätöstä kohtaan.
Eroaminen hoidettiin hiljaisesti ja Ian kertoi koko rangerijärjestölle sen mitä hänen käskettiinkin. Ian poisti katkerana rangerin univormun päältään. Ian asettui Vegasissa aloilleen ja ajautui rappiolle. Hänestä tuntui kuin hän olisi heittänyt koko elämänsä hukkaan rangerina. Muutaman itsesäälin parissa tuhlatun vuoden jälkeen 50-vuotias Ian otti itseään niskasta kiinni. Hän perusti Freelancer Coalitionin, palkkasotilaiden välistä yhteistyötä tavoittelevan järjestön. Ian päätti sen lisäksi palata lainvalvonnan pariin. Hän alkoi toimia yksityisissä hommissa Vegasin sisällä ja sen ulkopuolella. Ian otti hommia vastaan erilaisilta järjestöiltä ja hoiti ne hyvin ja puhtaasti. Ian kuitenkin vältteli tarkoin kohtaamisia rangereiden kanssa ja varmisti etteivät hänen ja rangereiden polut kohtaisi enää koskaan. Vuosien varrella myös huhut olivat alkaneet liikkua Ianista rangereiden kesken. Jostain kautta oli levinnyt erilaisia tietoja vuosia sitten tapahtuneen panttivankitilanteen todellisesta syystä ja Ian Cody alkoi näyttäytyä myös negatiivisessa valossa rangereille. Osa jatkoi hänen puolustamistaan pitäen häntä edelleen rangerien historian parhaimpana kiväärimiehenä ja osa taasen syytti tätä raakuuksista, jotka ovat aiheuttaneet rangereille turhaa huonoa mainetta. Jotkut väittävät Ianin tulleen hulluksi vuosia sitten saaneensa kallonmurtuman takia. Lisäksi ne jotka tietävät totuuden panttivankitilanteen suhteen, ovat alkaneet kutsua Ian Codya myös lempinimellä Ian the Insane. Ian ei kuitenkaan enää välitä menneisyydestään vaan keskittyy kokonaan omanlaisensa lainvalvonnan ylläpitämiseen ja Freelancer Coalitionin johtamiseen.
Nimi: Ian Cody, tunnetaan myös harvemmin käytetyistä lempinimistään "The Insane" ja "Eagle Eye"
Rotu: Ihminen
Virka: Ex-rangeri, palkkasotilas
Ikä: 52 vuotta
Olinpaikka: Mojaven erämaa, Vegas
Moraalinen ryhmittäytyminen: Neutraali/Paha
Yhteydet: Mojave Desert Ranging Patrol, Freelancer Coalition
Aktiivisuus: Aktiivinen
Yleisiä tietoja
Ian Cody, myöskin joidenkin rangereiden piireissä käytetystä lempinimestään tunnettu "The Insane", on nykyään Vegasin suojissa majaileva ex-rangeri. Ian tunnetaan hyvin fanaattisesta ja osittain brutaalista suhtautumisestaan lainvalvontaan, joka johti jopa hänen erottamiseensa Mojave Desert Ranging Patrollista. Etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana Ianin tila on jatkuvasti pahentunut ja hänestä on tullut entistä radikaalimpi toimintatavoissaan. Tästä syystä rangerit näkivät Ianin kontrolloimattomana sotilaana, joka vain aiheutti huonoa mainetta koko muulle järjestölle toimimalla vastoin rangereiden ideaaleja. Samalla Ianin erottaminen oli rangereille suuri menetys, sillä Ian on yksi järjestön etulinjan kokeneimmista miehistä jolla oli paljon kokemusta erilaisista operaatioista ja taistelutilanteista. Ianin kehokin antaa hyvän kuvan kaikesta tämän kokemasta rangerien leivissä. Ian tunnettiin rangeriaikoinaan myös yhtenä rangereiden tarkimmista kiväärimiehistä sekä taitavimmista räjähde-eksperteistä. Rangeiden kiväärimiehenä toimiessaan Ian tunnettiin myös nimellä "Eagle Eye". Rangereista erottamisensa jälkeen Ian Cody on edelleen jatkanut lainvalvontaa omin avuin. Hän on jakanut raakaa oikeuttaan kaikille sitä janoaville ja tehnyt myös erilaisia palkkasotilaan hommia monille järjestöille. Ian kuitenkin välttelee kaikin keinoin vastoinkäymisiä Mojave Desert Ranging Patrollin kanssa vuosia sitten sattuneiden kyseenalaisten tapahtumien vuoksi.
Varusteet ja ulkomuoto
Ian Cody on ulkoisesti hyvin kookas ja jämäkän oloinen keski-ikäinen mies. Pituutta Ianilta löytyy 186 senttiä ja painoa 88 kiloa. Vaikka Ian alkaakin olla vanha, tämä on vielä kohtalaisessa kunnossa. Kokonsa ja rangereiden kanssa vietetyn ajan takia hän on luontaisesti hyvin vahva. Ketteräksi vanhaa miestä ei voi enää kuitenkaan sanoa ja myöskään kestävyyskunto ei ole mitään kovin hyvää luokkaa. Naamassaan Ianilla on runsaasti ryppyjä ja ruhjeita. Muita hyviä tuntomerkkejä ovat oikealla puolella oleva kallonmurtuma sekä sokea silmä. Lisäksi vammoihin lukeutuu vielä polvesta alaspäin amputoitu vasen jalka, jonka tilalle Ian on asettanut tekojalan. Ianilla on myös harmaata partaa leuasta korviin asti. Pää on ajeltu hyvin lyhyeksi siiliksi. Kasvonpiirteet ovat jämerät ja poskiluut erottuvat selvästi. Myös otsa ja silmäkulmat antavat Ianille pelottavan ja hieman vihaisen oloisen ilmeen.
Oleellisimpiin Ianin käyttämiin varusteisiin kuuluvat muun muassa tämän itse ehostama suojaliivi. Suojaliivi kattaa koko Ianin yläkropan aina vyötäröstä olkapäihin asti ja liivi antaa pientä suojausta 9mm luoteja vastaan. Muut luodit aiheuttavat sille hankaluuksia ja se vain vaimentaa osumia hieman. Suojaliivin ohella ehkä Ianin tärkein varuste on tämän omistama .308 kivääri. Ian ei kuitenkaan käytä kiikaritähtäintä, vaan ampuu aina rautatähtäimillä. Ian myös ampuu vasemmalta puolelta johtuen vasenkätisyydestään ja dominoivasta vasemmasta silmästään. Kiväärin lisäksi Ianin aseistukseen kuuluu 9mm pistooli, jonka käytössä hän ei kuitenkaan ole läheskään yhtä taidokas kun kiväärinsä kanssa. Pistooli on lähinnä hätätilanteita varten, kun kivääristä loppuu ammukset tai sitä ei ole otollista käyttää. Tuliaseiden lisäksi Ian tunnetaan räjähteistään ja hän pitää usein mukanaan muoviräjähteitä ainakin puolentoista kilon verran.
Historia
Osa 1. Uuden elämän alku ja loppu
Ian oli nuorena yksi Mojaven suurimpien maanalaisten bunkkereiden asukkaista. Elämä bunkkerissa oli Ianille rankkaa, sillä bunkkerissa vallitsi kova kuri sen suuren asukasluvun takia. Bunkkerissa toimi laaja vartiosto, joka piti huolta että oikeus ja järjestelmällisyys vallitsivat kyseissä bunkkerissa. Ian oppi iän myötä arvostamaan tätä vartioston ylläpitämää järjestystä ja unelmoi itsekin pääsevänsä joskus mukaan vartioston toimintaan. Ian ja bunkkerin muut asukkaat eivät kuitenkaan tienneet, että bunkkerin johto tutki yhdessä vartioston kanssa maan pintaa. Ilmastoa ja maan olosuhteita tutkittiin tarkasti ja näiden operaatioiden avulla onnistuttiin selvittämään milloin olisi otollista nousta bunkkerin suojista takaisin pinnalle. 13-vuotiaana Ianin bunkkerin asukkaille oli jo selvää, että olisi aika siirtyä elämään ulkona bunkkerista.
Ianin bunkkerista lähtenyt suuri yhdyskunta kulki ympäri erämaata, etsien sopivaa maata tai entisten kaupungien raunioita jälleenrakennusta varten. Bunkkerin väki oli hyvin valmistautunut rankkaan ja pitkään matkaan pinnalla, tuoden mukaansa runsaasti ruokaa, juomaa sekä muita selviytymiseen välttämättömiä varusteita. Kuukausia jatkuvan matkaamisen jälkeen ihmiset olivat kuitenkin väsyneitä. Retkeä johtaneet vartioston jäsenet eivät olleet löytäneet otollista maata asumista varten. Lopulta ihmiset päättivät asettua aloilleen keskelle karua ja tyhjää erämaata.
Kaikki ei kuitenkaan vielä ollut mennyttä. Asukkailla oli mukanaan paljon kovissa ja kuivissa olosuhteissa selviäviä viljelyskasveja sekä vesipumppujen rakennukseen tarvittavia välineitä. Aluksi kaikki tuntui menevän hyvin; ihmiset onnistuivat viljemään runsaasti ruokaa itselleen, vesipumput toimivat hyvin ja niillä saatiin puhdasta vettä syvältäkin maan alta ja kaikki osallistuivat mukaan uuden kylän rakentamiseen. Iankin oli mukana viljelyspuuhissa ja oli päättänyt unohtaa vartiotyön vanhempiensa kehotuksesta. Hänelle vakuutettiin, että ihmisten tulisi viljellä ja rakentaa rauhassa uutta kylää selviytymisen ja hedelmällisyyden takaamiseksi.
Vuodet kuluivat ja 24-vuotias Ian oli jo tottunut elämään rauhallisessa kylässään. Kylän vartiosto oli menettänyt valtaansa ja sen resursseja oli siirretty vuosien mittaan yhä enemmän ja enemmän maanviljelijöiden ja työläisten käyttöön, jotta ruokaa ja juomaa riittäisi runsaasti jatkuvasti kasvavalle yhdyskunnalle. Mikään ei kuitenkaan kestänyt loputtomiin. Tähän asti yhdyskunnalla oli käynyt tuuri muiden erämaan matkaajien suhteen; he eivät olleet koskaan tavanneet ketään muita ryhmiä oman kylänsä läheisyydessä. Kylä oli kuitenkin helppoa saalista jatkuvasti kasvaville raideriporukoille. Kylän läheisyydessä toimivien maanviljelijöiden farmeja alettiin polttaa, ryöstää ja tuhota. Kaikki kylän muurien ulkopuolella viljelyä harrastavat työläiset joko tapettiin, otettiin vangiksi tai jätettiin muuten kituvaan tilaan. Kylän pienellä vartiostolla ei ollut enää tarpeeksi resursseja käytössään järjestääkseen operaatioita kylän sisäpuolta pidemmälle.
Kylä ajautui vakavaan kriisin ja maanviljelijöitä ja työläisiä saapui kylän ympäristöstä kasvavissa määrin takaisin kylän suojaan. Väenpaljous painoi kylää kasaan ja ruokaa ei meinannut riittää. Raiderit kävivät yhä väkivaltaisemmiksi. Pian kukaan ei enää uskaltautunut astua kylän portista ulos. Tilanteen kehittyessä Ianin sisällä piilenyt vanha liekki syttyi. Ian alkoi jälleen miettimään entistä unelmaansa vartijana. Kylän vartiosto oli niin mitätön, että pystyi hädintuskin huolehtimaan itsestään. Ian kirosi vuosien takaisen päätöksensä ryhtyä maanviljelijäksi. Ian oli varma siitä, että jos hän olisi liittynyt vartiostoon kylän perustusvaiheessa, olisi vartiosto voinut kasvaa vahvaan asemaan ja pelastaa kylän nykyisestä tilastaan. Ian oli vihainen sekä itselleen, kyläläisille että vanhemmilleen. Hän ei saattanut uskoa suurta virhettään todeksi.
Kylän tila oli muuttumassa edelleen ja edelleen pahemmaksi. Nälänhätä kasvoi, vartioston ammukset ja aseet alkoivat huveta jatkuvassa puolustuksessa raidereita vastaan ja kylän johto oli kyläläisten raskaan painostuksen alla toimeton. Nyt 26-vuotias Ian tiesi, että kylä olisi pian kokonaan menetetty. Hän oli viimein tehnyt päätöksensä. Ian päätti eräänä hiljaisena yönä murtautua vartioston asevarastoon, josta hän varasti itselleen 9mm pistoolin ja .308 kiväärin sekä runsaasti ammuksia molempiin aseisiin. Yövuorossa toiminut vartioston jäsen sattui paikalle. Ian selitti vartijalle haluavansa liittyä vartiostoon ja olevansa valmiina puolustamaan kylää hengellänsä. Vartija ymmärsi Ianin yskän, mutta pyysi häntä lähtemään ja jättämään aseet varastoon. Vartija myös lupasi, että asiasta voitaisiin keskustella uudestaan huomenna. Ian suostui vartijan vaatimuksiin ja laski aseet takaisin varastoon. Vartija käänsi Ianille selkänsä, alkaen johdattaa Iania ulos. Ianilla oli kuitenkin todellisuudessa muuta mielessä ja hän tarttui vartijan kaulaan kiinni vasemmalla kädellään, peittäen oikealla tämän suun. Ian kuiskasi tämän korvaan "anteeksi", ennen kuin taittoi kylmäverisesti pahaa aavistamattoman vartijan niskat. Ian päästi samassa elottomasta vartijasta irti ja tämän ruumis mätkähti maahan. Hetken pysähtyneenä Ian säpsähti todellisuuteen ja nappasi paniikinomaisesti aiemmin keräämänsä aseet ja ammukset mukaansa. Samalla hän nappasi vartijan vyöllä olleen avainnipun ja poistui paikalta.
Ian kiirehti vartijoiden käytössä olleiden moottoripyörien luo. Samalla matkalla Ian nappasi mukaansa erään talon alle piilotetun reppunsa, jonne hän oli pakannut monta pulloa puhdasta vettä ja runsaasti ruokaa matkaansa varten. Hän etsi oikean moottoripyörän muutaman seasta ja käynnisti sen vartijaltaan varastamien avainten avulla. Ian ajoi sen nopeasti kylän pääporttia päin, hyppäsi kyydistä pois ja avasi portin jälleen vartijan avaimilla. Tämän tehtyään Ian palasi pyörän selkään ja lähti ripeästi liikkeelle. Onnekseen Ian oli jo eliminoinut yövuorossa toimineen vartijan eikä joutunut tulituksen kohteeksi muurilta. Kukaan ei ehtinyt reagoida Ianin pakoon ja hän katosi ripeästi kauas pois kylän näkyvistä.
Osa 2. Satunnainen vaeltelu ja rangerien kohtaaminen
Ian Cody vaelsi kokonaiset kaksi vuotta pitkin erämaata, jakaen oman käden oikeutta tielleen sattuneille raidereille. Ian taisteli yksin ja oppi käyttämään ajan kuluessa aseitaan, aistejaan ja muita taitojaan tehokkaasti raidereita vastaan. Raidereiden tappaminen ei kuitenkaan ollut Ianin pääasiallinen tavoite. Ian halusi löytää erämaan keskeltä suuren kaupungin, jonka lainvalvonta olisi huippuluokkaa. Ian tapasi matkallaan myös tavallisia ihmisiä asumassa omissa kylissään ja alkoi nähdä valoa tunnelin päässä. Ian unelmoi kuitenkin jatkuvasti täydellisestä kaupungista, jossa järjestys ja kova oikeus kukoistaisi. Hän ei tyytynyt enää pieniin kyliin. Ian alkoi onnekseen kuulla monilta ihmisiltä Vegasin kaupungista, jonka huhuttiin olevan suurin ja hienoin kaupunki koko Mojavessa. Samalla Ian myös kuuli Vegasia suojelevista rangereista, jotka olivat kuulopuheiden perusteella erittäin järjestäytyneitä oikeutta varjelevia sankareita.
Ian päätti alkaa etsimään Vegasia käsiinsä. Moottoripyörällään matkaten, Ian kierteli edelleen erämaiden pitkiä teitä pitkin etsien tätä huhuttua suurkaupunkia ja sen suojelijoita. Tällä matkallaan hän havaitsi onnekseen kookkaan joukon raidereita. Miehiä oli joukkiossa ainakin tusinan verran. Tämä oli suurin ryhmä raidereita minkä Ian oli koskaan matkojensa aikana nähnyt. Raiderit olivat keskittyneet ilakoimaan juuri tuhoamansa suuren maastoauton lähellä kituvien ihmisten läheisyydessä. Ian oli jo valmistautunut elämänsä vaikeimpaan tehtävään ja alkoi etsiä raiderien leirin läheltä otollista väijytyspaikkaa, josta olisi helppo tappaa kaikki miehet .308 kiväärin avulla pitkältä matkalta. Tämä olisi myös hyvä testi Ianille ennen rangereihin liittymistä. Ianin hiipiessä salakavalasti raiderien asemien takana, sattui kuitenkin jotain odottamatonta. Kauempana toisella puolella asemiin siirtyneet kiväärein varustautuneet miehet aloittivat väijytyksen ennen Iania.
Neljän miehen valmistautunut porukka alkoi tehdä nopeasti selvää alempana olleesta raideripossesta. Kuusi raideria kaatui heti alkuunsa ja muut eivät edes yrittäneet vastata tuleen ollessaan pakokauhun vallassa. Ian seurasi tilannetta hämmästyneenä eikä tohtinut ampua, olettaen joutuvansa itse kiväärimiesten tulituksen kohteeksi kaaoksen keskellä. Raiderit juoksivat tulituksen alla takaisin kulkuneuvojensa kyytiin. Kaksi lisää kuoli matkalla. Kiväärien viuhuvat luodit napsivat myös lisää raidereita; kaksi auton kyytiin astunutta ja yhden moottoripyörän kyytiin menneen. Laukaukset loppuivat ja Ian alkoi ihmetellä miksi yksi raideri oli vielä hengissä moottoripyöränsä päällä, yrittäen hätäisesti käynnistää sitä. Ian alkoi käydä kärsimättömäksi. Moottoripyörä pärähti käyntiin ja Ian ei enää tohtinut odottaa. Ian kohotti oman kiväärinsä ampumavalmiuteen ja kohdisti tähtäimet raideriin. Yksi tarkka laukaus lopetti viimeisenkin raiderin elämän.
Ian laski laukauksen jälkeen nopeasti aseensa hihnan avulla selkäänsä ja nosti molemmat kätensä ylös ja kääntyi kohti raiderit väijyttäneiden miesten asemia. Tuntui kuin aika olisi pysähtynyt. Miehiä ei näkynyt eikä heistä kuulunut mitään. Hikipisarat alkoivat valua Ian Codyn kasvoilla. Onnekseen yksi uskaltautui varovasti esiin ja vilkaisi kiikareillaan Iania päin. Hetken päästä kaikki astuivat esiin suojistaan ja viittoivat Iania kohti käsillään. Tämän jälkeen miekkoset alkoivat siirtyä kohti raiderien ruumiita. Ian teki samoin. Päästyään katsomaan kaikkia neljää samanlaisiin univormuihin pukeutuneita lähempää, Ian oli varma että oli löytänyt etsimänsä rangerit.
Ian esittäytyi nopeasti rangeriksi uskomilleen miehille ja alkoi kertomaan omaa tarinaansa heille ja kuinka kovasti hän halusi liittyä rangerien järjestöön. Rangerit tuskin saivat itse puheenvuoroa ja viimein yksi tohti keskeyttää Ianin. Mies vahvisti heidän olevansa rangereita. Ian huusi ilosta sisällään. Hän vaati jälleen lupaa liittyä heidän järjestöönsä. Rangeri joutui taas keskeyttämään saadakseen puheenvuoron. Rangeri kertoi olevansa vakuuttunut Ianin innokkuudesta ja ampumataidoista. Lisäksi hän selitti, että suhteellisen nuori järjestö todellakin tarvitsi riveihinsä nuoria ja osaavia sotilaita. Miehet löivät kättä päälle ja sopivat, että Ian voi lähteä heidän mukaansa Vegasiin. Raidereiden tavarat tutkittuaan ja tärkeimmät mukaansa otettuaan rangerit lähtivät jeeppinsä kanssa kuljettamaan Iania kohti Vegasia.
Osa 3. Yksinäinen rangeri
29-vuotias Ian aloitti rangerin työt heti tosissaan. Hän nousi nopeasti rangerien joukossa muiden arvostamaksi kolleegaksi ja taidokkaaksi tulokkaaksi, johon pystyi luottamaan. Hän kouluttautui rangerien riveissä kiväärimieheksi ja harjoitteli ahkerasti ampumista, aseen huoltoa, tähtäinten siirtoja ja ilmaston olosuhteiden arvioimista ammuttaessa. Samalla häntä alkoivat kiinnosta erilaiset räjähteet ja myös niistä hän oppi runsaasti muiden kokeneiden kautta. Rankan koulutuksen jälkeen Ian oli valmis lyöttäytymään heti mukaan rangerien etulinjan joukkoihin, jotka laitettiin hoitamaan hengenvaarallisia tehtäviä jopa kauempana Vegasin muurien ulkopuolella. Ian uskoi, että paras tapa suojella Vegasia olisi luoda sen ympärille rangerien kokonaan hallitsema ja kattama erämaa.
Vuosien kuluessa 36-vuotias Ian Cody oli jo tunnettu kasvo rangerien riveissä. Tähän aikaan häntä kutsuttiin vielä kunnioittavalla nimellä "Eagle Eye". Nimensä Ian sai menettäessään näkönsä oikeasta silmästään räjähteestä lentäneen sirpaleen takia yhdistettynä tämän taitaviin ampumataitoihin. Hän oli monen muun rivisotilaan esikuva. Ian ei itse halunnut hakeutua johtotehtäviin ja siksi monien muiden tavallisten rangereiden oli helppo samaistua tähän. Ampumataitojensa ja räjähdetietonsa takia Ian toimi tärkeänä sotilaana lukuisissa rangerien väijytysoperaatioissa. Kun Ian oli väijytyksissä mukana, Mojave Desert Ranging Patrolin menetykset olivat pieniä ja voitot suuria. Suosionsa takia Iania alettiin ylistää myös johdon keskuudessa ja hänestä tuli eräänlainen epävirallinen esikuva rangerien järjestössä.
42-vuotiaana Ian kuitenkin alkoi muuttua. Vaarallisten tehtävien ohella Ian oli saanut lisää vammoja kehoonsa. Ianin lähitaistelussa murtunut kallo oli paikattu metallin palalla ja tämän vasen jalka oli jouduttu amputoimaan polvesta alaspäin. Sen tilalle Ian oli saanut halvan ja kestävän metallisen tekojalan. Mutta fyysiset vammat eivät olleet oleellisin ongelma Ianin kohdalla. Ian oli jatkanut hommiaan entiseen tapaan vaarallisissa tehtävissä toimivana kiväärimiehenä. Hän oli alkanut uskomaan, että pystyisi vaikuttamaan rangerien toimintaan eniten toimimalla itse erinomaisesti suoraan etulinjassa, vallaten mahdollisimman paljon aluetta ja eliminoiden mahdollisimman paljon rangereiden vihollisia. Ian ei kuitenkaan ollut tyytyväinen rangerien johdon tekemiin päätöksiin eikä edes Ianilla ollut tavallisen sotilaan arvonsa takia valtaa vaikuttaa poliittisesti.
Rangerit olivat saaneet käskyn ylemmältä taholta alkaa keskittämään enemmän resurssejaan Vegasiin. Iankin joutui viettämään yhä enemmän aikaa tehtävissä Vegasin sisällä. Vegas kukoisti ja kasvoi nopeasti rangerien suojelun alla, mutta Ian janosi jatkuvasti järjestölleen lisää alueita ja auktoriteettia. Ian halusi rangerien kasvattavan valtaansa myös muualle erämaahan. Rangerit olivat hänen mielestään liian keskittyneitä Vegasiin ja sen läheisyyteen. Ian toivoi ottavansa rangerien kanssa koko Mojaven rautaisen kouransa suojeluun. Vegasin ympäristö ei myöskään sopinut Ianin toimintatavoille.
Ian alkoi toimia yhä oudommin tehtävissään. Ian toimi väkivaltaisesti ja raa'asti Vegasin keskustassa, saattaen monia ulkopuolisia vaaraan. Joskus Ian saattoi eliminoida havaitsemiaan rikollisia yksinään vastoin rangerien johdon käskyjä. Ian alkoi toimia yhä enemmän ja enemmän yksin ilman muita rangereita. Kuitenkin Ianin pahin virhe tapahtui tämän ollessa 47-vuotias. Tällöin Vegasin asuinalueella tapahtuneessa panttivankitilanteessa Ianin vastoin käskyjä asettaman muoviräjähteen johdosta kymmenen siviiliä ja kolme rikollista menetti henkensä sekä yksi rangeri haavoittui lievästi. Räjähteen johdosta aiheutui myös huomattavaa vahinkoa asuinalueelle.
Tilanne pyrittiin rangerien toimesta lakaisemaan nopeasti maton alle piiloon. Rangerit selittivät kansalaisille räjähteen olleen rikollisten tekosia, luultavasti itsemurhaisku. Todellisuudessa johtoporras tiesi mitä oikeasti oli tapahtunut. Tieto ei kuitenkaan levinnyt johdon ulkopuolelle muiden rangerien korviin ja totuutta varjeltiin tarkoin. Johtoporras kuitenkin tiesi, että Ian Codylle oli viimein tehtävä jotain. Häntä ei voitu teloittaa, sillä hän oli vielä tunnettu ja arvostettu hahmo rangerien riveissä. Teloitus ja totuuden kertominen voisi aiheuttaa järjestön sisäisen kriisin, rangerien johtokunnan toiminnan kyseenalaistamisen, Vegasin kansalaisten raivostumisen ja koko rangerien järjestön aseman heikkenemisen. Ian Cody ei kuitenkaan voinut enää toimia rangerina panttivankkitilanteen ja muiden yksittäistapausten jälkeen. Ian kutsuttiin yksityiseen tapaamiseen ja tämä erotettiin kokonaan rangerin valtuuksista. Hänen käskettiin myöskin itse kertoa eroamisestaan vedoten tämän vuosien saatossa saamiin runsaisiin vammoihin sekä lähestyvään vanhuuteen. Ian arvasi henkensä olevan uhattuna jos tämä kieltäytyisi ja päätti totella käskyjä, vaikka hänen sisällään vallitsikin viha päätöstä kohtaan.
Eroaminen hoidettiin hiljaisesti ja Ian kertoi koko rangerijärjestölle sen mitä hänen käskettiinkin. Ian poisti katkerana rangerin univormun päältään. Ian asettui Vegasissa aloilleen ja ajautui rappiolle. Hänestä tuntui kuin hän olisi heittänyt koko elämänsä hukkaan rangerina. Muutaman itsesäälin parissa tuhlatun vuoden jälkeen 50-vuotias Ian otti itseään niskasta kiinni. Hän perusti Freelancer Coalitionin, palkkasotilaiden välistä yhteistyötä tavoittelevan järjestön. Ian päätti sen lisäksi palata lainvalvonnan pariin. Hän alkoi toimia yksityisissä hommissa Vegasin sisällä ja sen ulkopuolella. Ian otti hommia vastaan erilaisilta järjestöiltä ja hoiti ne hyvin ja puhtaasti. Ian kuitenkin vältteli tarkoin kohtaamisia rangereiden kanssa ja varmisti etteivät hänen ja rangereiden polut kohtaisi enää koskaan. Vuosien varrella myös huhut olivat alkaneet liikkua Ianista rangereiden kesken. Jostain kautta oli levinnyt erilaisia tietoja vuosia sitten tapahtuneen panttivankitilanteen todellisesta syystä ja Ian Cody alkoi näyttäytyä myös negatiivisessa valossa rangereille. Osa jatkoi hänen puolustamistaan pitäen häntä edelleen rangerien historian parhaimpana kiväärimiehenä ja osa taasen syytti tätä raakuuksista, jotka ovat aiheuttaneet rangereille turhaa huonoa mainetta. Jotkut väittävät Ianin tulleen hulluksi vuosia sitten saaneensa kallonmurtuman takia. Lisäksi ne jotka tietävät totuuden panttivankitilanteen suhteen, ovat alkaneet kutsua Ian Codya myös lempinimellä Ian the Insane. Ian ei kuitenkaan enää välitä menneisyydestään vaan keskittyy kokonaan omanlaisensa lainvalvonnan ylläpitämiseen ja Freelancer Coalitionin johtamiseen.